Monthly Archives: February 2005

copyleft

kahdeksikon hallitessa yhdeksikkö kalpenee
cave caesar ja bloody mary joka lillut lasissa
silmät on maailman tuuli ruohon au pair
olen kaikesta irti ihan irrallaan ja orpo
konterfeijari irtolainen ja kiertolainen
kielestä kotoisin ja syntynyt hanoissa
vapaat radikaalit ja täysi villi
en mistään kenestäkään kiinni
kaikesta kiinnostunut elämän erite
mies joka leikkaa tukkansa kynttilällä
poistuu keskuudestaan
ja kirjoittaa ääneen
kahden kaupassa sukset ristissä
täynnä eetosta paatosta ja jäätä
itseohjautuvan meemin palvelusuhdevastaava
luoja ylöslyöjä senkkamies ja parientekijä
esijännittäjä hehkuttaja ja harittaja
jonka päässä liikkuu vain silmät
kymmenen euroa joka laskee
kahdeltakymmeneltä eurolta
viiden euron taa
niin se käy
kartesiolaisessa teatterissa
vain kaoottisen absurdi
mieletön massa sirpaleita
voi kuvata maailmaa
joka on jokseenkin mieletön
kartta on yksityiskohtaisuudessaan
niin suuri että se peittää
esittämänsä maiseman
sillä siisti ja siksi
tärkeintä on että
aloittaja alistaja ja antelija
pohjanpolkija ja kurottajankuljettaja
ymmärtävät etteivät ymmärrä
käsittävät etteivät käsitä
tajuavat etteivät tajua
tietävät etteivät tiedä
ja hyväksyvät
sen
{kakkosen ja kolmosen selitin, mutta laitetaan
kertaus:…the theological value given to the number
72, suggests that the cult started as a compromise
between moon-goddess worship and sun-god worship:
72 means three times three (9), the moon´s mystical
number, multiplied by two-times-two-times-two (8),
the sun´s mystical number, and occurs in solarlunar
divine unions throughout europe, asia and africa;
cave lat. varo!; konterfeijari, muotokuvamaalari;
hieman epäselvää puhutaanko tässä auringosta vai
silmistä; hana, siis kraana, selitetty; vapaat radikaalit
tässä vapaita happiradikaaleja, radikaali tulee latinan
‘radex’, juuri-sanasta; tukan VOI leikata kynttilällä;
meemi tässä ‘kulttuurigeeni’ eikä blogeissa harrastet-
tavat meemit; näitä eilisiä ammattinimikkeitä liuta;
setelien värit, siniseltä taivaalta laskee punainen (au-
rinko) vihreän (maan) taa; taas tämä kaaospinttymäni;
‘kartta on yksinkertaisuudessaan…..’, sanoi jorge
luis borges; tämä loppu sai alkunsa eilisen hesarin
kulttuurisivuilla olleesta peter greenwayn luomuk-
sesta ‘the tulse luper suitcases’ johon pitäisi ehtiä
perehtyä: http://www.tulselupernetwork.com;
http://www.tulseluperjourney.com http://www.tulseluper.net
jne.}

Advertisements

hommage à rendez-nous

katto tarjoaa sokeripalaa
kemmerrän unettomana palstallani
nousen ja kävelen ikkunaan
lattiaan lauseen
ja pyyhin pois
mänty on metsän lippulaiva
tulisielu tuhkalintu
nokea ja karstaa
cecilia siellä oli
ceridwen puuttui
haaroissa harppi
piirsi ymmärryksen
silmät lainassa
timpurin passilta
huulten takana
32 hautakiveä
valju vieras
kalvakka ja kaukainen
kolmen loikan
reliikki ja fossiili
tähtisilmä pirunpentu
kuoleman talosta tullut
hyvästi ylpeät aallot
viettelevä kyy
ja pyövelin köysi
hyvästi aplodit
bravot
ja encoret
{rendez-vous’ ta, ‘nous’ kreik. mieli, järki, olen
jossakin käyttänyt tämän; koiran ‘temppuilut-
tamista’ sokeripalalla; tästä edestakaisin kä-
velystä pitää kehittää toimivampi kuva, sehän
on kuin vanha remington, hyppää taas liuskan
alkuun mutta rivin alemmas, tässä se rivi pyyhi-
tään pois; mäntyjen kyljissä on ne ‘liput’ jotka
tuulessa liputtaa, männystä tehdään arkut, erit-
täin positiivista ajattelua taas; karstalla on myös
merkitys: ihotauti, syyhy, rupi; cecilia, merkitys
on sokea; ceridwen taas on kelttiläisessä my-
tologiassa ‘runollisen inspiraation’ jumalatar,
sanoista ‘cerrd’, poetry + ‘(g)wen’, white, fair
blessed, holy; puuttua, puu; timpurin passi,
siis vatupassi, timpuri tulee ‘timber’-sanasta;
harppi on se mistä synnytään ja aika on täs-
sä käsitetty ympyrän kaareksi; 32 hammasta;
valju merkitsee sekä kolkkoa, kalseaa, kovaa
että kalpeaa, raukeaa, sairasta, samasta varta-
losta on muodostettu myös vaalea, siis vaalea
voidaa käsittää myös kovaksi ja kolkoksi; vie-
ras on johdos vieri-sanasta jonka merkitys
alunperin lienee ollut ‘reuna, sivu’, vieras on
siis tarkoittanut syrjässä olevaa, sivullista;
puhutaan elämästä ja rakkaudesta; saarikos-
ki ‘lanseerasi’ runouteen kolmiloikan, se on
minusta yksi hienoimpia kuvia, siis kun sano-
taan ‘minä rakastan sinua’, siinä on kolmiloik-
ka, ja kolmiloikassa ihan oikeasti toinen loikka
on se pisin; reliikki lat. ‘reliquiae’, pl. ‘remains’;
fossiili ‘fodere’, kaivaa (esiin) mutta myös
‘fuel’, polttoaine; ylpeä ylä-sanasta; tässä on
kuva virrasta joesta, se voidaan yhdistää elä-
mään tai rakasteluun, pyövelin köydessä on
sitten silmukka, se mihin ‘virta’ laskee; pyö-
veli tulee peevelistä jolla on merkitykset pyö-
veli ja paholainen; tässä ei ole nyt mitään
vanhojen kirkkoisien kannanottoa ‘itse asiaan’;
siis lisääntymisen, paluun ja lopun kuva;
aplodit kuulostavat minusta sateelta, tässä
siis ’sataa’, en usko encoreen}

helluland

jumala liikkeellä
legendaarisella thunderbirdillä
tuolinkarmilla pyyhkeellä
hellehattu silmillä
päivänkakkaroita riittää
vaikka siat söisi
kissan liehuva lipputanko
on hiiren hirmuksi pantu
ternipilviä taivaallisella tarjottimella
en näe metsää kannoilta
pelkään vernissauksia
ja pupillien pallomerta
ymmärrys ymmällään
yksinäisyys on ammattini
vieraus virkani
turha toimeni
suru sisareni seurakuntani
ja statukseni
kismet kismittää
lavat huutaa geeliä
mun puoshaka
sun puos haassa
soisin upota
uumasi ruumaan
en olisi ruumenta
en ruuna
arki arjelta
neuvo neuvolta
pisara pisaralta
lähempänä
helluland
sen porstua
ja pirtti
{hellu ja hellu, mutta helluland on litteiden
kivien maa; legenda lat. ‘legere’, lukea, taivas
liikkuu ja luetaan salamoita; karmi ruots. ‘karm’
tarkoittaa kansankielessä myös nelosen numeroa
tai saturmuksen merkkiä almanakassa, ‘taivaan
merkkien’ avulla ennustettiin säätä ja ‘karmastuo-
li’ lupasi kylmiä ilmoja ja halloja; terni indoeur.
‘ter-, teru-’, hento, heikko; tarjoamisen olen jo
selittänyt; vernissaus, kreik. ‘veronike’, lat.
‘vera icon’, true image; kismet turk. kohtalo;
kismittää, kantasana, savu ja häkä; geeli mer-
kitsee jäistä, ‘freeze cold’ ; puoshaka on keksi,
siis tukkikeksi; uuma on kiva, ikivanha
sana, johdos onkaloa merkitsevästä ‘uu’-sanasta
> uumen, pesäkolo, vesilinnun munituspönttö;
ruuma engl. ‘room’, siis huone, tila; ruumen saks.
‘krume’, leivän sisus, pala, muru; ruuna, ruots.
‘runa’-verbi, kuohita; porstua ruots. ‘förstuga’
~etutupa; pirtti on muin.ven. ‘pirti’ ja liettuan
‘pirtis’, sauna joka taas oli se riekon kieppi lu-
messa ja yleensä kuoppa; helluland on tässä
taas vaihteeksi litteitten kivien, siis hautausmaa}

cratina phryne alkonost ja gamajun

herran kravattina kaljatölkin sokka
rouvan käsilaukku kullattu
abloy kummitytöllä tuttina
lavuaarin tulppa
ruokkoja riimisuolatut riimini
polku akkunalta ovelle matottuu
käsialakin masentuu
kuution totuus on poissa
tukevasti kuin tunkiolla
kana tai talikko levitaatio gravitoi
ja luonto on kappale luontoa
nähtynä temperamentin läpi
mikro on tullut grammariin
preludin nuppu lautasella
kuihtuu fuugaksi
tiktak tiktak taktik
kellosta tippuu terälehdet
kultahuulinen kahvikuppi
punastuu korpimetsot
metsässä soitimella
keksii lipeästä puuta
jokaöinen remuage
pikselöi itsensä
terrakottainttiin
koivun ja sen
juurten laokoniin
ja lepokoti on tsaaritar
jeudokian kirous
ja sen emäntä
nenätön lutka
{cratina phryne, cratina oli praksiteleen rakas-
tajatar jota hän käytti mallinaan tehdessään afro-
diten patsasta, toinen oli phryne, kurtisaani, joka
tunnetaan myös nimellä mnesarete, kreik. ‘phryne’
tarkoittaa rupisammakkoa; alkonost, jäälintu;
gamajun, naisenkasvoinen kuoleman ja surun lintu;
kuution totuus, perhe; zolan mukaan taideteos oli
‘kappale luontoa nähtynä temperamentin lävitse’;
korpimetso on laji joka ei pysty lisääntymään; vä-
hätellään jonkun runoutta, hyi; remuage on se kun
samppanjapulloja pitää kypsymisvaiheessa kään-
nellä telineessä; ensimmäisellä ja muistaakseni
viidennellä kiinan keisarilla oli ne terrakotta-armei-
jat jotka löydettiin joskus 70-luvulla; tsaaritar jeu-
dokian kirous oli: ‘may petersburg be empty’;
anna ahmatovalla kuolema on nenätön lutka}

WordPress

another suggestion for a motto again

Kogda umrem, temnet ne stanet
a stanet, možet byt, svetlej.

When we die
it won´t become darker
it will, perhaps
become lighter.

Anna Ahmatova

kognitariaatin duráktuuri

merellä ei ole muistia
merkitys on käyttö
ja jalusta vankila
sen tietävät puut
apilasta galakseihin matkaa
vain muutama maha
oikeasti kirkko on verbi
taivaalla leikkolampaat
ja gospožža vesennikovan
lokalisoitu päivitys
felitsalta piterille privét!
meidän kuninkaallinen korkeutemme
huokasi syvään ja alkoi laota
ruusuilla oli mustat tutut
kaura vartioi kaalimaata
bassokotelon kokoinen
kenkä oven välissä
viini kielsi kahville
juuret idässä
lehvästö lännessä
höyhen jumalan hengityksessä
päivät olin dans la lune
yöt dans les nuites blanches
tulin hra shankin tammalla
sylissäni saseni tai pari
työ oli kesken
elämä valmis
aina
{kognitio; durák, ven. hölmö; meri ja lintu
olivat etelä, edessä; merkitys on käyttö on aika
simppelisti wittgensteinin myöhempi käsitys
kielestä; apila, trifolium; galaksi se kreik. maito;
lehmän kautta muutama maha; kirkon ‘pitäisi’
olla verbi; gospožža vesennikova, rva kevät;
felitsalta piterille, katariinalta (suuri) pietari
suurelle, toiselta ensimmäiselle, se ratsastaja-
patsas jonka jaloissa käärme; privét, terve!
tavattaessa; ruusu on kuihtunut mustaksi
ballerinan ‘hamoseksi’; kaura oli pukki; kiel-
tää- verbillä on myös merkitys kehottaa,
pyytää; suomen kielellä on juuret idässä,
lehvästö lännessä; blaise pascalille ihminen
oli höyhen jumalan hengityksessä; dans la
lune, ‘olla muissa maailmoissa’, ei kuussa;
les nuites blaches, valvoa olla uneton; hra
shankin tamma on sanonta, ja merkitsee
tulla palajasjaloin; saseni on venäjää, sylil-
linen heinää; taas tämä valmis}

Vetoomus Marin kansan puolesta

 http://www.ugri.info/mari/index.fi.html

nice try

selällään aukko tulvi
himmentimen nolla
kiinni kukat hyydyttää
ilo miestä itää
irti jumalankin
illan suusta
ararat kukki
olen jalkoja kaakko
kaks tyhjää
vene jyrsi
kauhujen musta
sylki
yli olan
oliivi
kaataa kamelin
tietämättömyyden tuoleja
ja verille
verotti räjähti
kengät
bumerangit
ja yhä olen kivi
keilat
uskonsodat neulatyynylläsi
sairas kääpiö
kellopoijulla
nymfiliiterin
vuorelta nurin
harteilla
valkeat luolat
munasolujen
vesileima
kukko ja nolla
epäjärjestys lavalla
lentoliskot
kirke pilvistä
jänispaistia
korkkipyssy
merihevosten kenttätuomioita
tuulen pilvet asemille
riipuin rutosti en
katu ompelet vuotta
pujotettu pilviä
puut
asiat niiden ihokarv pilv at et
ja kannu kset
tämä katsoo
sil-män ve-si lyh-ty-pyl-väi-siin
olen näkyy takaa
päivästä pitkälti
edellä
isääni
äitini

vokaalien värit à la rimbaud

a musta
e valkoinen
i punainen
o sininen
y vihreä
{vokaali lat. ‘vocal-is’, ‘uttering voice, speaking’}

zarja svarog ja dvorovoi

riisitautisella tuolilla
istuu kylkiluu
ja lukee sälekaihtimien
rivienvälejä
oka toi ohraa
sura sokeria
puuta ja puuvillaa kama
keremetissä kumarrettiin
nemda-vuoren vanhusta
demoneja hallitsi
pyhä saniainen
kupalan kukka
jarovoi ja ozimoi valmiit
ovinnik oli kauraa
kuu imi pillillä pyramidista
faaraonmakuista
muumiomehua
naulasaarellaan
nukkui fakiiri
{tämä menee jo niin pieniksi ja oudoiksi
detaljeiksi että tuskin tästä mitään jää;
lisää slaavilaista mytologiaa: zarja, ‘dawn’,
svarog, ’sky, bright clear’, dvorovoi, ‘door’;
rokokoota ja aatamin kylkiluu; jokia: oka,
‘aqua, silmä’, kama, ‘kymi’, sura, ‘karkea,
raaka’; viljojen merkitykset v. meren mu-
kaan: ohra, muinaisintian ‘ashtra’, piikki-
seiväs jolla ajettiin karjaa, muinaisiraanissa
‘ruoska, piiska’; en muista olenko käyttänyt
nietzscheä mukaeltuna, siis kylkiluuta ja
ohraa yhdessä; kaura germ.laina ‘hawra-,
hafra-’ jotka tarkoittivat pukkia; sokeri
muinaisintian ’sárkara’ on alun perin mer-
kinnyt soraa; puu, ‘truth’, ja jos käännetään
merkitys niin puuvillahan voi olla työtä;
keremet oli metsäuhripaikka; nemda-vuoren
vanhus tuli aina silloin kun sota uhkasi;
kupala tarkoittaa kylpyä; jarovoi ja ozimoi,
kevätkylvö ja syyskylvö; valmiilla oli se
kuolleen merkitys; ‘ovinnik’ in merkitys
jyvät; faarao tarkoitti alkuaan isoa taloa;
muumio persian sanasta ‘mum’, pihka;
pyramidi selitetty jo, tässon siis kuva
tetrasta ja kuunvalosta; mehu kiertää
mehevän kautta meteen ja mehiläiseen,
mesi; pihka pihkassa; fakiiri arab. ‘faqir’
poor, poor man}