Monthly Archives: March 2005

Frank Zappa

Some scientists claim that hydrogen, because it is so plentiful,
is the basic building block of the universe. I dispute that.
I say there is more stupidity than hydrogen,
and that is the basic building block of the universe.

There is more stupidity than hydrogen in the universe,
and it has a longer shelf life.

Advertisements

Väliaikaista II

Work in Progress (koko blogi syyskuu > maaliskuu, selityksineen) on impattavissa tai luettavissa pdf -tiedostona (koko 1,10 megaa ja 301 sivua, [maaliskuun saldo oli 150 kiloa]) Muuta -otsikon alla: http://www.pulvis.net/

Etten vahingossakaan lukisi mitä olen kirjoittanut, poistin vain Bloggerin postaus- ja kommentointimerkinnät. Yhdistän ko.tiedostoon aikanaan huhtikuun, ja teen huhtikuun lopussa kaksi pdf -tiedostoa koko blogista: a) selityksineen ja b) pelkkä teksti ilman selityksiä. Ja toukokuun alussa alkaa sitten kirjan kokoaminen…

(Minusta tuntui loogiselta tehdä pdf -tiedosto Bloggerin käytännön mukaiseksi: blogin alku on tiedoston lopussa)

Tämä on ollut mielenkiintoinen, mutta raskas prosessi. Suht valmiitten ’säkeitten’ (en nyt puhu vielä rytmistä jne., ja suurin osa ’säkeistähän’ on sekundaa) saaminen aikaan joka päivä on ollut melkoinen tyhjennysharjoitus. Seitsemän kuukautta takana, yritän jaksaa lupaamaani huhtikuun loppuun, mutta en ryhdy vannomaan. Takki on aika tyhjä, maitohapoilla tässä mennään. (Tekisi niin mieli luovuttaa ja hypätä siihen kokoamisprosessiin – sormet syyhyää – olen aktiivisesti unohtanut kaiken tekemäni, muistan vain joitakin epämääräisiä pätkiä).

six strings blues

taika on täällä taas
hattu haettu kanista
varastetut tiet ja pidätetyt polut
ovat kotonaan
mustan jumalanäidin talossa
ja hiljaisuudeksi dubatun metelin
halkaisee von gluckin
autuaiden sielujen tanssi
kevään ja talven
kahden riikin riitamaa
rysty kuoppa rysty
ja se vanjoista julmin
on täällä taas
ja minulla
sana hallussa joskus harvoin
elämä ei hetkeäkään
se otettiin huostaan
näen unia vain ikkunasta
yksi lysti
päällä puuhun
vai puulla päähän
kun meissnerin kerästen
ja merkelin kiekkojesi
wannabeen
päässä soi vain
six strings blues
privét! ja poká!
helvetti!
tässä istun
(kiitos seisköön
jos tahtoo)
kuin nalli kalliolla
ja yritän pitää
kutini
{taika germ. laina ‘*taikna-’ jota edustavat esim.
gootin ‘taikns’, merkki, ennusmerkki, ihme sekä
ruots. ‘tecken’ ja saks. ‘zeihen’, merkki; kani, pant-
tilainaamo ven. ‘kon’, pelipankki, pelikierros mutta
tässä myös kani-kani, taikurin kani; Blakernajan
musta jumalanäiti; autuaan ja sielun kai olen jo
selittänyt; miks mun pitää aina kaikki selittää ;-(
karjala, kahden riikin riitamaa, niinku riikinkukko
kun oikeassa ‘valtakunnassa’ kukotkin oli koream-
pia kuin nämä suomalaiset, tässä kevään ja talven
riitamaa; karja sana merkitsi omaisuutta, eihän muu-
ta omaisuutta ollut; muistisäännön mukaan: rysty
kuoppa rysty, maaliskuu ja sitten kuukausista jul-
min, se t.s. eliotin huhtikuu; vanja < ivan < john
ja tässä slangimerkityksessä ~ a toilet(can), siltä
huhtikuiset kadut näyttää; six strings blues, kielet
on siis 4+2 😉 ; privét ven. terve! (tavattaessa);
poká, terve! (erottaessa); meissnerit ja merkelit:
http://www.biomag.hus.fi/braincourse/L6.html
siis ‘bee’ eikä ‘be’; lopussa kiitos seisoo, tässä
seison enkä muuta voi; nalli kalliolla: nalli tulee
nalle-sanasta, nuori karhu, naaraskarhu, narttu-
kissa (enpäs ole), jos se ei tule alli-linnusta, se
kuuluu (nalli siis) naaras sanan lukuisiin variant-
teihin (vrt. kolli, koiras); on tarkoitus myös yh-
distää ‘pyssyn panoksen sytyttimeen’, joka on
ruots. ‘knall’, pamaus, paukaus; kuti ruots.
’skott’, laukaus mutta lönnrotilla ‘(pyssyn)panos’
en tiedä sitten, ei tässä kai laueta olleskana
tai sitten tuplastikin; sartren helvettihän oli
toiset ihmiset}

un rien de temps

jumala loi ihmisen omaksi painajaisekseen
paha saa palkkansa
hyvä lämmintä kättä
anna minulle minun mieleni
mustasta laatikosta rubikinkuutio
anna minulle minun jokapäiväinen runoni
jonka lyijy on höyhensarjaa
ja höyhen raskaan sarjan mestari
nuppu nuupallaan raahustan huokausten siltaa
kyynelten kukkulalle
gloria kylpee lastuvillassa
myrsky nousee ja vääntää nappulat kaakkoon
lampurit ja timpurit juovuksissa
vedellä menolippu damejeanneen
viinillä kloaakkiin
mikään ei ole välttämätöntä
paitsi mahdoton
eikä mikään taivasta tähdellisempää
yliminää idittää minua sinuttaa
ja sinua meitittää
tunnen tuulen juurissani
kohtaan auringonnousun
kaikkein pyhimmässäsi
lennän leivosta
huhkin auraa delfiiniksi
lautasella pianokonserttien kuningatar
rahmaninovin kolmas
en kumarru juurru
tyydy turru
tahdo tietää määränpäätä
satamista purjehdin
vain pois
{un rien de temps, silmänräpäys; siis nightMARE
eikä nightHARE; tässä nyt on raamattua ja seksuaa-
lisuutta sekaisin: vettä ja viiniä, lampureita ja timpu-
reita ja kyynelten kukkulaa, mitä lie golgataa ja
sitten on heitetty mausteeksi hyppysellinen freudia;
leivos on se placenta mutta myös niin kuin uin
koiraa, lennän leivosta; aura on aura on aura,
lintuaurakin ja sitten sen muoto; ransk. ‘dolphin’
-sanalla on myös merkitys ‘kruununprinssi,
se on jo jossain ekoissa kirjoissani; eipä tässä
mitään selittämistä pitäisi olla, selvää pläkkiä;
loppu onkin sitten uhmaa ja alistumista}

replika

elämää suuremmat ambitiot
paperitolloja roskiksessa
edessä takautuva lapsuus
takana kaikki tai ei mitään
ja paljonko on monta
ei paljon paskaakaan enää
tien poskessa illan suussa
kivet kiehuu maassa
herään turhan aikaisin
ja nukun liian pitkään
en näe unia
en edes painajaisia
eivätkä ne minua
varjot senkun pitenee
ja pilvet sakenee
sitä niittää mitä petaa
turha sitä on pohtia
plus miinus nolla olo
vedin taas kusiperän
ei muistella pahalla
elämä jatkuu
en unohda sinua ikinä
ja vitut ja ausgezeichnet
tuhkakuppi täynnä
hyljättyjä lumihiutaleita
turhat aukot naamassasi
juo sinä kaljaasi
minä soudan omaani
ylhäisestä alhostani
alhaiseen yksinäisyyteeni
yksi kaikkien puolesta
ja kaikki yhtä vastaan
tiistai on joka viikko
palautuspäivä
naistenviikko
{en osaa päättää mikä loppu olisi paras, se että
tässä toistuisi se veikkausrallatus, vai se että sen
rikkoisi esim. /palautuspäivä/äitienpäivä; silloin
siihen tulisi se merkitys että mies, mars, tiistai
käy ‘turhaksi’ kun naisesta tulee äiti; piina tulee
lat. ‘poena’-sanasta, rangaistus; viikko on alkuaan
tarkoittanut 14 päivän mittaista jaksoa, kuten engl.
‘fortnight’, seitsenpäiväisen viikon germaanit oppi
roomalaisilta, germ. ‘*wikon’ on tarkoittanut ‘vaih-
dosta’, siis kuun vaiheita, suom. murteissa viikko
on esiintynyt merkityksessä ‘pitkähkö aika’; en
osaa nyt päättää kumpi parempi; muuta tässä ei
kai ole, kaljaasi ja kaleeri merkitsevät molemmat
‘laivaa’, jonka minä taas yhdistän ruuheen joka
taas….olen selittänyt; – tai jos – naistenviikko,
silloin siihen tulisi edes sellainen ‘hint’, että alun-
perin johonkin asti kaikki ’sikiöt’ ovat naispuoli-
sia}

pas de quoi

suomi on salusiini eurooppaan
ja porttikielto itään
lintu taantuu evilleen
ja ui koiraa
ja pihlaja on omena on päärynä on peruna
pää myytissä ja korvissa arkkityypit
vedän aallot e-duurin edestä
kaduilla lainehtii kiire
ja koivuissa on käpyjä
en käytä pilkkuja
ettette kompastuisi
pinna on tosi lyhyt
päreet rutikuivia
ja syyläri keittää
tämän tästä
mitäs tässä
pakastan tulta
silmät jäässä
ja kuivun sateessa
huominen on huono taas
ihan valmis rämä
vittu tää on tätä
tää on niin tätä
ja niin syvältä
puolipäivä ja delta
menkat myöhässä
yhdeksältä syntyy yksi säe
väärä jalka pronssilla
ja oikea hopealla kynä
voittaa vulvaa
sillä käy sikaviuhka
ja syntyy kirja
{suomelle on esitetty lukuisia selityksiä: suo, suomaa,
suomu, suoda, nykyään on päädytty sekä balttilai-
seen lainaan ‘*zeme’, ‘maa’ että indoeurooppalaiseen
‘*ghom’, jonka merkityksiä ovat ’stamm’, heimo ja
baltt kielissä ‘ruumis, ruumiinrakenne, -koko’ mutta
kumpaakaan ei pidetä _varmana_; pas de quoi,
eipä kestä; salusiini ‘jalousie,’jealous’ -sanasta; pihlaja,
omena ja päärynä ovat samaa ‘linné’tä, peruna tulee
päärynästä; e oli se ‘neperin luku’ ‘e’, ja kirjain merkitsee
ikkunaa, siis aallot on verhot; kiire, kiireestä kantapäähän;
syylärin on pakko tulla ruots. ‘kylare’sta; palkintopalli;
puhe on hopeaa, vaikeneminen kultaa, viuhka ja muuta
krääsää, ei mitään erikoista, yhtä veivaamista}

viewtiful

tulee yhtäkkiä helvetin kuuma
jos ajattelee lämpimikseen
en pidä ihmisistä
en ainakaan livenä
ihan oikeasti pelkään niitä
en jaa heidän ajatuksiaan
jäisin vaan häviölle
silti muutan nyt hetkeksi
joihinkin silmiin asumaan
vaikka olenkin kuin
kotonani vain kotonani
en jaksa keskustella
vaihtaa mielipiteitä
ja jäädä velkaa
lauantait on perjantaita
mutta sekundaa
ei tästä mitään tule
ei ole ikinä tullut
eikä ikinä tule
parasta lopettaa
pegasoksella on
isompi pää
{naa-naa thing 2 x plain eye think}

qitä löytämässä

epäisesti eli eisesti ei
en ole vielä brändännyt
liisannut enkä ulkoistanut itseäni
logistiikkani hoitaa lvi
ota minut syliisi
tunne tuuli käsissäsi
lennätä leijaasi
olen vuoksesi
luoteesi vuoksi
sekaisin kuin seinäkello
joka aamu jossakin
kello viisi
seison yksin pihalla
ja seulon tyhjää täydestä
tuuli puhaltaa lootuksen lehdillä
pieni paholainen seisoo yhdellä jalalla
ja meren pohja tyhjennetään kuulle
jonkun sielu rääkyy metsässä
pihlajan kaikki oksat
laskee samaan mereen
tiistailla on perjantainsa
minulla vain
usko haydniin
ja kahden hiljaisuuden
väli qitä
löytämässä
{’qi gong’ on yleisnimitys erilaisille kiinalaisille
kehon ja mielen harjoitusmuodoille, ‘qi’ tarkoittaa
‘hengitystä, ilmaa, elinvoimaa’, ‘gong’ ‘taitoa joka
on saavutettu pitkän ajan kuluessa’; epäisesti eli
eisesti on volmari kilpisen tekstistä vuodelta 1844;
tässä nyt ei kyllä ole kyse oikeasta leijasta vaikka
väittämä on tosi; sitten kuvataan ‘qi gong’in har-
joittamista; jokin lintu rääkyy; puuta on katsottu
jokena yläjuoksulta päin; on joku varmaan kam-
mottava kirja nimeltä: miehet on marsista, naiset
venuksesta, tässä on käytetty ransk. viikonpäivien
nimiä: mardi et vendredi; haydn, respelling of the
nickname heiden, ‘heathen’, pakana; kahden hil-
jaisuuden väli on tämä meillä hetken lainassa ole-
va, heh heh, ominaisuus joka aineella on; voisi
vaikka tuon lopun laajentaa tarkoittamaan myös
‘henkeä’; pakanalla on ristimättömän lisäksi tie-
tenkin myös merkitykset ‘paha ja saastainen’
ja niin hienoa kun haydnin musiikki on}

debrakadabra

kakku on leivos
elinkautisesta saa kuolinkautisen
koirankorvalla klitoris
selaan rakkauden manuaalia
hiuksiasi kulmakarvojasi
huuliasi ja labioitasi
sinä olet selkäranka
minä umpisuoli
parempi syy sylissä
kuin kymmenen oksalla
etsin yhä oikeaa kylkiluuta
mutten edes perunkirjassa
peru yhtäkään runoani
työni on eksyä
lähteä mustikkaan
palata rouskuja kopassa
kirjojen kirjoja on viisi
asiakirjojen laulujen muutosten
riittien ja seremonioiden kirja
ja puhtaimpia puhtaista viisi
kuu vesi mänty
bambu ja luumu
suden hetkellä joskus
iski albatrossi
ja van gogh
nyt maistuu punssi
abrakadabra abrakadabralta
männyntaisempia
tiistait phobos-
ja deimosmaisempia
ja usquead baughamit myös
gospodi
gospodi gospodi
gospodipomilui
{kakku jota istutaan, kuin kohdussa; ‘placenta’
on sekä leivos että istukka; kylkiluu on se josta
jumala muka…, oh herregud on siinäkin satu;
työ oli se pellavan käsitteleminen; eksyä niin
kuin kolumbus; muu maa mustikka mutta myös
musta-sanan; rousku palasi siihen maitoisuuteen
milky wayhin, mustavalkoinen matka; punssi int.
‘pantsh’, viisi, juomasekoitukseen pantiin viittä
ainetta: arrakkia, sokeria, sitruunamehua, maustetta
ja vettä; viisi on tässä käsitelty muutenkin, puhutaan
viidestä ‘klassikosta’, noista kirjoista, ja viidestä
puhtaasta asiasta; albatrossi arab. ‘al kadus’, ruukku,
siitä tuli esp.’alcaduz’ vesijohto, tästä sanasta kehittyi
linnun nimi alcatraz espanjaan (no, onhan se alcatraz
vankilasaarikin pyhän fransiskuksen kaupungin
lähettyvillä), intian engl. virkamiehet väänsivät
sen muotoon ‘albatros’, linnun nokan sierainau-
koista ulkonevat luiset putkimaiset ulokkeet jotka
toivat mieleen vesijohtoputken, ja niin vesijohtoa
tarkoittava sana alkoi merkitä lintua, tässä al-
batrossi on häiriö tuossa lvi-systeemissä, eli iski
nuha ja yskä, van ‘hoh’ ei kyllä kuulosta yskältä
mutta van gogh näyttää; mäntylaudasta tehdään
yleensä arkut, niinpä; männyntai on siis viikonpäivä;
tiistai ransk. ‘mardi’ tulee mars-jumalasta; marsin
kuut ovat ‘phobos’ ja ‘deimos’, pelko ja kauhu, tai
tarkemmin vielä ‘panic’ ja ‘rout’; gospodipomilui,
herra armahda!; ‘abrakadabra’, esim. ‘vuosi vuo-
delta’, Eric Partridgen ‘Origins’, An etymological
dictionary of Modern English: abracadabra, it´s
explained either as the LL transcription of Gr
(’abrasadabra’, where c = s but was read as k)
the whole being an elaboration of LL (Church
Fathers) Abraxas, for Basilides the Gnostic´s
‘Abrasax’, the Lord of Heaven – ‘The numerical
value of this figment is 365, the number of days
in the year’ (Sophocles) – found on amulets;
or else (in Webster) as L. ‘abracadabra’ from Aram
‘abhadda kedabrah’, ‘Disappear (O sickness) as
this word’ – ‘abracadabra’ written as a diagram
resting finally on the initial a; ja ‘deborah, debra’han
oli hepr. ‘bee’; usqueadbaugham, eau-de-vie en
gaélique, c’est-à-dire le whisky; oli unohtua, myös
hieros gamos on viisi, en ole ikinä jaksanut tutkia
onko sen kakkosella ja kolmosella jotain tekemistä
auringon (3 x 3) ja kuun (2 x 2 x 2) kanssa}

lisäys

ja sitten meidän tsunamimme
{tämä säe voidaan lukea tarkemminkin, mutta en
näemmä jaksa selittää minulle itsestäänselvyyksiä;
sitten tulee ’se’-sanasta, sen taivutusmuotoja, jotka
ovat kiteytyneet itsenäisiksi sanoiksi ovat esim.
’sekä, siellä, siis, siksi, sillä, sinne’; me-pronominin
yhdistän aina ransk. ‘nous’-pronominiin joka sana
kreik. on ‘mieli, järki’, siis
tornado kävi kylässä
~ ja se mielen aaltojen satama
siis säkeitten ‘aaltojen’ satama, runo jne, jne.
‘ja’- sanalla voi olla myös-sanan merkityskin;
ja jatkon ‘taivaalta satavat sammakot ja kalat’
saa käsittää itseironiaksi, suustani pääsee samma-
koita ja jeesustelen, kristustelen}