Monthly Archives: September 2006

actually

multa on menny kuukausi aikaa ihan hukkaan, se sälä mitä olen tänne saanut pukattua, on onnistunut suurin piirtein niin, että olen roikkunut puoliksi ulkona ikkunasta tms. saadakseni läppäriini jnklaisen signaalin open access -paikasta… telefonicalla on varmaankin kauhea kiire; vaikka seinään tulee netti jo ennestään, sitä ei ole saatu avattua kun se kerran on pistetty heinäkuun lopussa poikki…

Advertisements

cantoloop # 102

geeniperimä
osaluettelo ilman
käyttöohjetta

bon appétit & sleep tight

Terveen ja keskimääräisen tunnollisesti hygieniastaan huolehtivan ihmisen iholla laiduntaa noin biljoona bakteeria – suunnilleen satatuhatta jokaisella neliösentin kokoisella ihokaistaleella. Niiden ravintoa ovat noin kymmenen miljardia ihostamme päivittäin irtoavaa hitusta puhumattakaan lukuisista herkullisista rasvoista ja ravitsevista kivennäisaineista, joita tihkuu jokaisesta huokosestamme ja ihon halkeamista. Olemme bakteereille herkkupöytä vailla vertaa ja sen lisäksi olemme mukavan lämpimiä ja pysyttelemme jatkuvasti liikkeessä.Vastalahjaksi ne antavat meille hienhajun. Ja siinä olivat vasta ihollamme olevat bakteerit. (Kaikki ihosolumme ovat kuolleita. Päällisin puolin jokainen neliösenttimme on kuollutta ainesta. Jokainen keskikokoinen aikuinen kantaa mukanaan parin kilon verran elotonta ihoa, josta karisee päivittäin miljardeittain pieniä hitusia. Kun pyyhkäisemme pölyistä hyllyä, sormeen kertyy suurimmaksi osaksi entisiä ihosoluja). – Lisää bakteereja piilottelee suolistossamme ja nenäonteloissamme biljoonittain, niitä riippuu hiuksissamme ja silmäripsissämme, ui silmiemme pinnalla ja porautuu hampaittemme kiilteeseen. Pelkästään ihmisen ruoansulatusjärjestelmän kanta-asiakkaina asustaa yli sata biljoonaa mikrobia, jotka edustavat vähintään 400 eri tyyppiä. Jotkin ovat erikoistuneet käsittelemään sokereita, toiset tärkkelystä, osa saalistaa muita bakteereita. Näiden lisäksi yllättävän monet bakteerit, esimerkkinä vaikkapa kaikkialla suolistossamme elävät spirokeetat, eivät tiettävästi tee yhtään mitään. Ne näyttävät viihtyvän vierainamme muuten vain. Ihmisruumiissa on kaikkiaan noin 10 kvadriljoonaa solua, mutta kehossamme asustavien bakteerisolujen kokonaismäärä on noin 100 kvadriljoonaa. Ne ovat siis iso osa meitä. Bakteerien näkökulmasta me puolestamme olemme vain pieni osa niitä.

Koska olemme isokokoisia ja osaamme valmistaa ja käyttää antibiootteja ja desinfiointiaineita, meidän on helppo uskotella itsellemme, että olemme pakottaneet bakteerit perääntymään viimeiselle rajalle. Turha luulo. Tosin bakteerit eivät rakenna kaupunkeja eikä niiden seuraelämä liene kovin säkenöivää, mutta ne pysyvät tällä planeetalla aina auringon räjähtämiseen asti. Maa on niiden planeetta ja me olemme täällä vain, koska ne sietävät meitä. – On syytä muistaa, että bakteerit tulivat mainiosti toimeen kahden miljardin vuoden ajan ilman meitä. Me sen sijaan emme pärjäisi päivääkään ilman niitä. Ne käsittelevät kuona-aineemme ja muuttavat ne taas käyttökelpoiseen muotoon. Ilman niiden velvollisuudentuntoista ateriointia mikään ei mätänisi. Ne pitävät veden puhtaana ja maaperän tuottavana. Bakteerit syntetisoivat vitamiineja suolistossamme, muuttavat nauttimamme ravinnon helposti hyödynettäviksi sokereiksi ja polysakkarideiksi ja käyvät taistoon ruokatorveemme livahtaneita tunkeilijamikrobeja vastaan. Olemme täysin riippuvaisia bakteereista, jotka sitovat ilmakehän typpeä ja muuttavat sen meille hyödyllisiksi nukleotideiksi ja aminohapoiksi…..

…..
Patjamme on jopa kahden miljoonan mikroskooppisen pienen pölypunkin koti ja ne tulevat pikkutunneilla siemailemaan talirauhastemme erittämää rasvaa ja napostelemaan makoisiin suihinsa rapeita ihonpalasia, joita meistä hilseilee aina kun käännämme kylkeämme. Pelkästään tyynyssä saattaa olla nelisenkymmentätuhatta punkkia. Jos tyyny on ollut käytössä esim. kuusi vuotta, mikä on tutkimusten mukaan (hah hah) tyynyn keskimääräinen käyttöikä – on arvioitu, että noin kymmenesosa sen painosta koostuu hilseilleestä ihosta, elävistä ja kuolleista pölypunkeista ja niitten ulosteista…. (Pölypunkit ovat olleet aina seuranamme, mutta ne ‘löydettiin’ vasta 1965).
{samasta kirjasta kuin edelläkin}

save our cells

kymmenen tuhannen triljoonan
kansalaisen kansakunnan jokainen jäsen
on omistautunut jollekin tietylle
erikoisalalle meidän parhaaksemme
ne tietävät meistä kaiken
ja tekevät kaiken puolestamme
meidän ei tarvitse muistuttaa että hieman
pitäisi vahtia adenosiinitrifosfaattien määrää
tai että yllättäen ilmestyneelle foolihappoannokselle
täytyisi löytää heti käyttökohde
niitä kuolee hetkeäkään epäröimättä
puolestamme miljardeittain joka päivä
eikä meiltä liikene niille
kiitoksen sanaa

cantoloop # 111


meissä ei ole mitään
ei edes yhtä ainoata molekyyliä
joka olisi ollut olemassa
yhdeksän vuotta sitten
mutta käyttöjännitteemme
vastaa 20 miljoonaa volttia
metrin matkalla
suurin piirtein
ukkosmyrskyn sähkölatausta
kirjoitti sama määrä geenejä
kuin on tavallisella
ruohonkorrella
ja puoliksi
banaani
{faktoja; geenien määrällä ei ole merkitystä, ruohonkorrella ja ihmisellä niitä on yhtä paljon, esim. yhdellä alkeellisimmista monisoluisista eläimistä, keuhkokalalla on 40 kertaa enemmän DNA:ta kuin ihmisellä; noin puolet banaanin kemiallisista toiminnoista on samoja, mitä tapahtuu meissäkin}

cantoloop # 110

ihan vähän jotakin muuta
ja 206 luuta
iskee bakteeri nekrotisoiva faskiitti
tai hitunen nukleiinihappoa pullollaan
kaikenlaista ikävää
{nekrotisoiva faskiitti on bakteeritaudeista pelottavin, jossa bakteerit käytännössä syövät uhrinsa kudoksia niin, että jäljelle jää pelkkää etovaa sosemaista kuonaa, sen aiheuttaa A -ryhmän streptokokki, joka ei normaalisti aiheuta ihmiselle nielutulehdusta kummempia vaivoja; virus on vain ‘hitunen nukleiinihappoa…’; ihmisellä on 206 luuta, olen sen tainnut joskus jo käyttääkin jossain – sorry jos on tullut kommentteja enkä ole vastannut, tämä on taas vähän hankalaa}

bloody fucking facts once more

Golfvirta kuljettaa Eurooppaan joka päivä maailman kymmenen vuoden hiilituotantoa vastaavan energiamäärän verran lämpöä.

Viimeisin supertulivuoren purkaus tapahtui Tobassa, Pohjois-Sumatralla 74 000 vuotta sitten. Grönlannissa tehdyt jääkairaukset osoittavat, että Toban purkausta seurasi ainakin kuusi vuotta kestänyt ‘vulkaaninen talvi’ ja ties kuinka monta surkeaa satokautta sen jälkeen. Ilmeisesti purkaus suisti ihmiskunnan sukupuuton partaalle vähentäen ihmispopulaation muutamaan tuhanteen yksilöön koko maailmassa. Siksi kaikki nykyään elävät ihmiset ovat peräisin hyvin pienestä ihmisjoukosta, mikä selittää ihmiskunnan geneettisen perimän yksipuolisuuden. Kahdenkymmenen tuhannen vuoden aikana purkauksen jälkeen ihmisten lukumäärä maapallolla ei ylittänyt missään vaiheessa muutamaa tuhatta yksilöä.

Yellowstonessa on samanlainen aktiivinen supertulivuori, 72 -kilometrinen ja paksuimmillaan 13 -kilometrinen magmatasku, siis suurempi Tobaa. Yellowstonessa on tapahtunut iso purkaus keskimäärin 600 000 vuoden välein, viimeisimmästä purkauksesta on kulunut 630 000 vuotta.
{Bill Bryson: ‘Lyhyt historia lähes kaikesta’}

harry irene


eliöt ovat molekyylejä
niin kuin kaikki muukin
ja elämä aineen
väistämätön ilmenemismuoto
happi riehaantuu helposti tuleksi
hiili on huoleton hulivili
aina valmis uusiin suhteisiin
ja lasi elää aina vaan
akkunat valuvat
vanhat ruudut ovat
paksummat alhaalta
azorit havaiji
ja kanarian saaret
ovat vuorenhuippuja
niin kuin minä kirjoitan
pesäpallon saumaa
maailman suurinta vuorijonoa
merenpohjaan
{maailman pisin ja mahtavin vuorijono sijaitsee meren alla, se kiertää merenpohjaa katkeamattomana ketjuna vähän niin kuin pesäpallon pintaa kiertävä sauma. jos lähdetään liikkeelle islannista kohti etelää, vuoristo halkaisee koko atlannin valtameren, kiertää afrikan eteläkärjen, ylittää intian valtameren ja eteläisen jäämeren ja jatkuu australian eteläpuolitse tyynellemerelle ja aina kalifornianlahdelle asti, josta se kulkee pohjois-amerikan länsirannikkoa myöten alaskaan. korkeimmat huiput kohoavat merenpinnan yläpuolelle saarina ja saariryhminä – atlantilla näitä saaria ovat mm. azorit ja kanarian saaret ja tyynellämerellä havaiji, mutta suurimmaksi osaksi vuorijono kulkee ‘tuhannen sylen syvyydessä’ tutkimattomana ja ihmiskatseen ulottumattomissa. jos otetaan huomioon vuorijonon kaikki haarat, sen kokonaispituus on 75 000 kilometriä – taas kerran: selitykset pilaavat sinänsä ihan kelvolliset… blaah, vuorella ja merelläkin oli ne merkityksensä – ‘open access’ -nettiyhteytenikin on nyt aivan surkea}

igra cigana


elämän kuusi kuntaa ovat eläimet
kasvit sienet protista monera
ja parittomat sukat
ilmamolekyylejä täällä esiintyy tosi tiheässä
ja niillä on helvetillinen kiire
romuvarastoon iskenyt pyörretuuli
jätti jälkeensä valmiiksi kootun jumbojetin
kaikki keittiön ainekset
löivät yhtäkkiä hynttyyt yhteen
ja leipoutuivat omin avuin kakuksi
joka pystyi halutessaan
muodostamaan lisää
kakkuja jakautumalla
ja nyt sadepisaroitten mustelmille
mukiloima kieleni painaa
yhtä paljon kuin norsu
ja sydämeni on kahden
henkilöauton kokoinen
{mitä enemmän ilmamolekyylejä, sitä enemmän ne törmäilevät toisiinsa: sitä on lämpö; ‘elämän synty’ voidaan kuvitella tuollaiseksi jumbojetiksi tai kakuksi; kieli ja sydän ovat oikeasti sinivalaan, mutta tässä norsun muisti, henkilö oli persoona ja persoona naamio, ja auto, suomen kielen itse palautuu varjoon, sieluvarjoon – elämän pääluokkia sanotaan nykyisin kunniksi, alkueliöt ovat protista ja monera on alkeiseliöt}

sólo trece años


taivas on niin kaukana aina
maa turhan lähellä
alasimen muotoiset myrskypilvet
ovat ihan toista
vain ihan pieni tavallinen pilvi
harmiton ja yllättävän aineeton
itse asiassa pelkkä sumu
pilvi joka ei oikein
tahdo jaksaa
nousta lentoon
{on tapahtunut jotakin niin äärettömän surullista, että olen yhtä turhuuksien turhuutta taas, tämä on niin pientä, runous on niin pienen pientä ja turhaa, elämä niin hauras ja arvaamaton – koko elämäni minä olen opetellut tätä turhuutta, antanut sille niin paljon, liikaakin, mutta en minä muutakaan voi, jos en tee tätä, minulta putoaa pohja, eikä sitten enää ole mitään mieltä elää – olisin minä voinut jakaa munat useampaankin koriin, olisin, jos olisin osannut… eikä tämäkään ole kuin vain luonnos}