Category Archives: ja vitut

kiveksiä iv

tuli mieleen… hirvittävän epätodennäköinen ja hirvittävä mahdollisuus… eli: Kuopion kaupunki ei saa missään yhteydessä eikä koskaan missään viitata minuun tai käyttää nimeäni eikä tuotantoani mihinkään tarkoitukseen! never!!

eiköhän se ollut sitten siinä… Hannu Helin on kuollut, teoriassa hän kuoli jo samana päivänä kuin Pulvis & Umbrakin…

feckinmotherfuckinbitchsuckers

joyce ei sitten osannut kirjottaa edes ensimmäistä lausetta oikein… täytyy olla akateemisesti sivistymätön putkinäköinenpönttöpääidiootti syntaksin tutkija… kopekkakorvainenjakorvasienipuolikuuro, jos ei kuule sitä eroa mikä lauseissa on… jälkimmäinen toimii ja soi, “korjaus” ei…

2010 VERSION
riverrun, past Eve and Adam’s, from swerve of shore to bend of bay, brings us by a commodious vicus of recirculation back to Howth Castle Environs.

1939 VERSION
riverrun, past Eve and Adam’s, from swerve of shore to bend of bay, brings us by a commodius vicus of recirculation back to Howth Castle and Environs.

uh huh him


tää on yhtä typerää ku naurettavaakin, mutta kun kerran olen tähän raportointiin ryhtynyt (kuinka menetän apurahat, yskät, mene(s)tyksen ja vaikkuvallan) niin parasta kai tämä on toteuttaa hamaan loppuun. eilen (14.2.) tampereen kirjamessuilla (elävän kirjallisuuden festivaaleilla, kirjastossa) näen yhtäkkiä (ja näen että hän huomaa minut samalla hetkellä) risto ahdin saman ‘kirjakujan’ toisessa päässä, jonka toisessa päässä itse olen. ahti ohittaa minut minua noteeraamatta, niin kuin emme olisi koskaan nähneet, tavanneet toisiamme, tai jutelleet puhelimessa ja kasvokkain.

vittupään kari levolan vittuilu jatkuu

kaikki mahdolliset hanat on pantu kii – mä olen miettiny et olenks mä vainoharhanen, mutta kun haettu kohde on suht merkityksellinen, ja tää nonsaleeraaminen on niin pitkäaikasta, järjestelmällistä ja kaikkiallista, niin tuskin on kyse mun paranoiasta – silkkaa jatkuvaa ja järjestelmällistä mun päätyön nollaamista tää on:

“Kirjailija Hannu Helin
koottujen runoelmien julkaiseminen
Ilmoitamme kohteliaimmin, että Teille ei ole myönnetty apurahaa Suomen Kulttuurirahastoon lokakuussa 2008 jättämänne hakemuksen perusteella. Kulttuurirahasto ei perustele päätöksiä.
Hakijoita oli tänä vuonna noin 7.100, joista noin 1.100 sai myönteisen päätöksen. Seuraava keskusrahaston hakuaika on syksyllä 2009.

Kunnioittaen
SUOMEN KULTTUURIRAHASTO
Tämä on automaattisesti lähetetty viesti, johon ei voi vastata.”

(Olis luullu, että se pieni raha olis tullu vaikka sitten monestakin lähteestä, vaikka tonni kerrallaan, ja vähitellen, niin kuin aiemminkin, mutta ei. – Olen ollut yli 30 vuotta tässä bisneksessä, sillä kokemuksella voi jo sanoa: Gimme a fucking break, apurahoja ja palkintoja ei tule (yleensä) sen perusteella miten hyvää työtä teet, tärkeämpiä ovat pärstäkerroin ja hyvät suhteet, ne vitun verkostoitumiset, myös lehtiin ja kriitikoihin. Olennaista on, että nuolee oikeaan aikaan oikeita perseitä ja palleja – rehellisyys ja asioista suoraan puhuminen on syytä lopettaa alkuunsa! – Eipä minulla muuta.)
Edited: 15:something

tuli kirjailijaliiton jäsenluettelo 2009

Kata Kärkkäinen on kaikessa hiljaisuudessa hyväksytty liiton jäseneksi, taisin siitä jotain kirjoittaa jo aiemmin. Hannu Salama taas ei kuulu Kirjailijaliittoon, ei ole kuulunut muutamaan vuoteen. Minusta hänet olisi pitänyt nimittää kunniajäseneksi jo ajat sitten, vaikka voi olla ettei hän olisi suostunut. Ei minullakaan ole mitään järkevää syytä kuulua liittoon, joka tyrmää päätyöni (heh heh, draamaqueen), toteaa että se mitä olet tehnyt vuodesta 1999 tähän päivään on pelkkää paskaa, eikä sillä ole mitään merkitystä. – Valtion Kirjallisuustoimikunnalta tuli Arto Seppälän allekirjoittama päätös syyskuussa hakemaani kohdeapurahahakemukseen: … “on kokouksessaan 15.12.2008 käsitellyt kohdeapurahahakemuksenne vuodelle 2009, mutta ei ole katsonut voivansa siihen suostua.” – (Niille jotka eivät ole perillä tästä apurahatsydeemistä, kerrottakoon, että kaikissa apurahalautakunnissa (esim. Kordelinin säätiön jne. jne.) istuu joku kirjailija edustamassa Kirjailijaliittoa. Toisin sanoen, hän tietää kuka kirjailija on hakenut apurahaa, kuinka paljon ja mihin tarkoitukseen. Se lista kulkee sitten Kirjailijaliiton Kirjallisen lautakunnan käsien kautta, joka ruksaa nimet ja summat ja palauttaa listan apurahalautakunnassa istuvalle kirjailijalle jne.) Niin se käy. Kirjallinen lautakunta yhdessä, heh heh, päättää apurahoista, ja Kirjailijaliiton puheenjohtajalla on vain yksi ääniÄH… Buaaah. – Tällä ylipyyhkimisprosentilla (100 % /2 vuotta) minun tuskin kannattaa hakea enää mitään apurahoja, järjestihän Kari vittupää Levola itsensä puheenjohtajuutensa lopuksi Kirjalliseen lautakuntaan.

Nöyryytys on ehkä pahinta mitä ihmiselle voi tehdä, ja Kari vittupää Levola on nyt jostain syystä nöyryyttänyt minua kaksi vuotta. Nuo viime vuodelle sattuneet ‘juhlavuodet’ olivat minulle niin tärkeitä, että nöyrryin jopa kerjäämään, ja se tekee nöyryytyksen kahta hirveämmäksi. Vittu, olen raatanut kuin aasi, ja saanut aikaan hyvää jälkeä, mutta taas kerran tuli muistutus, sinun paskaduunillasi ei ole vitunkaan väliä. (OK, draamaqueen, mutta samaan aikaan vitun totta). – Ei oikein tahdo lapioiminen enää luonnistua, vittu!!

sivistymätön moukka

ja ja kiukutteleva pikkukakru, tässähän ei ole mitään uutta, koko Kosovon ajan hän nälvi, kalvoi ja mollasi Venäjää, ja jos häntä ei olisi sieltä hissuksiin lempattu pois tuskinÄH…

ja samaan aikaan toisaalla

hyvin ajoitettu suvereenin dermokratian oma citi- alti- ja forti-ilotulitus… (kosovo maksetaan tällai, enkä yhtään ihmettelisi jos vaikka putinilla olisi tähän fire- ja wirewörksiin bushin suostumus)… (oh georgia, gospodin stalin should see dis, eh)…

fucking weary stale flat unprofitable useless and stupid

tehdä koottuja runoelmia tai yhtään mitään eteenpäin tai valmiiksi käsikirjoitukseksi saati painokuntoon… yhden promillen mahdollisuus olisi skr:n uudenmaan rahasto toukokuun lopulla, mutta siihen en usko… kootut runoelmat jäävät siis julkaisematta… kai lautakunnissa on ajateltu ettei runoelmia ääh… eihän se ole kuin yhdeksän vuoden työ, jotain 600 sivua… so fucking what… Yhtä vitun nöyryytystä ja vittuilua, joka vitun hakemuksessa, jonka olen viime syksyn jälkeen lähettäny luki ihan selvästi mihin tarkotukseen haen apurahaa… pitäkää vitun runoutenne, jossakin se on raja minullakin… edellistä kirjaa ei arvosteltu muualla ku Kiiltomadossa ja nyt vittu tämä…

fyi

viimeisin apurahatyrmäys uudenmaan taidetoimikunnalta… pitäkää vitun runoutenne, minen jaksa enää… fuck ya… je m’en vais… allez vous faire foutre à la vache…

herregud näitä

pönttöjä, suu on suuri muttei edes perustietoja, sanotaan nyt vaikka dns:stä, proxyista… siis jotenkin näinhän se menee…